Litterae thesaurum est et artificium numquam moritur

Mitä kaikkea sitä näkeekään, kun on suuren oppilaitoksen näköalapaikalla opetus- ja neuvontatehtävissä. Verkko-opetuksen yhä lisääntyessä saan olla mukana näkemässä ja kokemassa koko opettajuuden ilot ja surut verkossa opettamisen ihanuudesta.

METSÄSSÄ

Täällä kuljen mailla ja samoan soilla,
usein metsihin eksyn yöksi,
teen kontteja, virsuja, vispilöitä
ja runoja puhdetyöksi.

Niihin hämyssä puukon jälki jää,
jää havun ja tuohen tuoksu.
Mitä siitä, kun niissä vain rytmiä on
ja vilkas ja villi juoksu!

Ei metsässä kerkiä mittailla
joka tavua kyynärpuulla:
ne metsän korvalla kuunnellaan
ja virketään metsän suulla.

Einari Vuorela

Tämä Einari Vuorelan runo voisi hyvinkin vastata tehtävän kysymykseen “mistä olen tähän tullut?” Siis metsästä, salomaiden takaa. Niinpä puunjalostus eri muodoissa on alun perin tullut tutuksi. Nykyisin puhutaan monessa asiassa elinkaarimallista ja sen toteuttamisesta. Minäkin olen omalta osaltani toteuttanut omaa elinkaarimallia jo ennen kuin siitä tuli mediaseksikäs sana. ”Elinkaarimallini” perustuu jatkuvaan kouluttautumiseen. Ihminenhän on tunnetusti mukavuudenhaluinen olio ja ”mukavuuteen” olen minäkin pyrkinyt, enemmän tai vähemmän, kouluttautumisieni kautta.

Puunjalostusteollisuudelle koneista tuli se ainoa oikea tapa tehdä töitä metsissä, jolloin siirryin yhä enenemässä määrin mekaanisen puunjalostuksen töihin. Mukavuudesta ei ehkä niinkään voi puhua muuten kuin mielekkyyden kannalta. Monelle mielekäs työ ei riitä, vaan sen pitää olla myös ”mukavaa”. Työnantajallani oli suuria vaikeuksia saada nuoria työntekijöitä töihin ja niinpä suurin osa työtekijöistä oli vanhoja tervaskantoja, eläkeiässä olevia tosi äijiä, joita työnteko ei pelottanut.

Nämä Metsäradion uskolliset kuuntelijat siirsivät oman hiljaisen tietonsa eteenpäin meille nuoremmille. Kouluttautumista tämäkin, vaikkei luokassa eikä ”blogeissa” oltukaan.

Vähitellen, kun vanhoista oli enää muisto jäljellä (kuten myös Metsäradiosta), oli aika jälleen siirtyä koulunpenkille. Tässä vaiheessa tietotekniikkakin otti jo ensiaskeleitaan opetuksessa. Tekniikka ja tietotekniikka olivat kiinnostaneet minua jo pienestä pitäen, mutta sopivaa koulutusta ei ollut tarjolla juuri muualla kuin yliopistoissa. Omissa opinnoissanikin olin tietotekniikan oppitunneilla ennemminkin vierihoitoa antava opettaja kuin oppilas. Tietotekniikka oli kuitenkin vain pieni osa koulutuksen kaikesta muusta tekniikkakoulutuksesta.

Koulutus antoi hyvän pohjan siirtyä mielekkäisiin ja ”mukaviin” tehtäviin tutkimustoiminnan parissa. Kemianteollisuus syyti maailmalle jatkuvalla syötöllä uusia tuotteita, joista piti antaa virallinen lausunto. Lausuntoja aineiden vaikutuksista ei voinut antaa ilman tutkimusta. Tervetuloa pätkätyöläisten paratiisiin. Suurin osa työntekijöistä oli töissä kuka kuukauden kuka jopa lähes vuoden mittaisella pestillä. Käsityövaltainen ala vaati keikkatyöläisiä lyhyelläkin varotusajalla. Onneksi oli olemassa tällainen reservi, joka pystyi tulemaan töihin tarvittaessa. Tässä työssä tietotekniikan osuus tuli vasta tulosten analysointivaiheessa, mitä harva pätkätyöläinen näki edes vilaukselta.

Muutaman pätkätyövuoden jälkeen alkoi näkyä rahahanojen ehtymistä. Teollisuus ja kauppa eivät enää tarvinneetkaan niin paljoa palveluita organisaatiomuutosten ja yhdistymisten jälkeisten päällekkäisyyksien purkamisten vuoksi. Pätkätyöläisistä jäi jäljelle vain pisimpään pätkiä tehneet, joiden hiljainen tieto haluttiin pitää talossa. Mapissa oleva standardoitu työskentelymalli ei ollutkaan riittävä tieto uudelle työtekijälle, jolla ei ollut aiempaa kokemusta töistä. Vanhalle työtekijälle mappi riitti muistin virkistämiseksi.

Tuli aika suunnata katseet uusiin kouluttautumishaasteisiin. Nyt oli tekniikan koulutusta tarjolla jo monessa paikassa ja montaa eri laatua. Aikani pohdiskeltuani valitsin muutaman mielenkiintoisimmista vaihtoehdoista, joihin laitoin hakupaperit. Kun vastaukset aikanaan tulivat, olin tullut valituksi kaikkiin hakemiini paikkoihin. Hmm tekniikkaa, mutta missä muodossa, haluaisin oppia lisää. Valinta kääntyi informaatiotekniikan kannalle.

Suorittaessani kesäyliopistossa kasvatustieteiden perusteita sain tietynlaisen lisävalaistuksen, mitä voisin tehdä. Monenlaista ohjausta ja neuvontaa olen saanut tehdä lähipiirissä, mutta opetusopin saaminenkaan ei olisi ollut pahitteeksi.