Haasteellista toimintaa
Mitä kaikkea Aleksis Kivellä olikaan mielessään kirjoittaessaan lausahduksen ”Maailma muuttuu, Eskoseni”. Maailma ympärillämme muuttuu koko ajan ja opetuksen pitäisi kehittyä sen mukana. Itsensä kehittäminen on päivän pop, muuten oppimisjuna menee ohitse ja viheltää mennessään.
Mediaähky on melkoinen, kun yrittää seurata mihin kaikkeen opetukseen viittaavaan mitäkin uutta juttua ja vanhaa uudella tavalla soveltaen on tuupattu opetuksen liitteeksi. Uuden asian huomaaminen ja toteaminen, että uutinen olikin jo muutaman kuukauden vanha pahentaa ähkyä entisestään. RSS-syötteiden noukkiminen jokaiselta uutissivulta ei ainakaan paranna tilannetta.

Oman haasteensa tuo yrittäessään seuloa tästä tulvasta jotain opetukseen edelleen jalostettavaa tai miksei suoraankin lainattavaa. Usein kysytyt kysymykset ”mihin tätä voi käyttää?”. Vastauksen keksiminen ei aina olekaan niin helppoa, vaikka jo muualla käytettyjä vaihtoehtoisia mahdollisuuksia olisi miljoona erilaista.
Yksi tahtoo avointa toimintaympäristöä, toinen vähintäänkin salasanan takana olevaa oppimisympäristöä. Yhtäällä on työyhteisön virallinen politiikka, joka on riippuvainen kulloinkin vallassa olevien kiinnostuksesta ja lobbareiden aikaansaannoksista. Laivan kurssin kääntäminen muutaman vuoden välein ei ole kenenkään etu.
Verkostoitumalla ehkä saadaan kaivattu, kaikkia miellyttävä, etu ”kaikista mahdollista” toimintaympäristöistä. Yhdellä on yksi toimintalinja ja toisella toinen. Näitä yhdistelemällä ja yhteistyötä tekemällä päästää hankinnoissakin vähemmällä. Vaikka ruoho usein näyttääkin vihreämmältä aidan toisella puolella, on se kuitenkin suunnilleen samanlaista kuin oma. Jollei ruohoa ole päässyt maistamaan, on se aina vain houkuttelevampi vaihtoehto, minkä saamiseksi tehdään kaikki voitava kuviteltuja parhaita puolia esittelemällä ja toisen mustamaalauksella. Lopulta lobbaus saattaa johtaa toivottuun tulokseen, mutta innostus hiipuu sen jälkeen kun se on oma eikä aidan toisella puolella.
Jonkinlainen vertailu tai esittely eri oppimisympäristövaihtoehdoista olisi paikallaan näiden välillä olevien ennakkoluulojen hälventämiseksi. Mitä kaikkea voikaan tehdä suljetussa oppimisympäristössä ja mikä on kunkin toiminnon julkinen vastine, siinäpä pohtimista kerrakseen.